Haamukirjailijan ystäväkirja

Haamukirjailija / -

 


Nimi: Haamukirjailija

Ammatti: haamukirjailija

Ikä: ikuisesti nuori työikäinen, ei varaa olla eläkeläinen

Asun: kartanossa normaalisti, nyt vuokralla kerrostalossa koska sähköt ovat kartanosta poikki maksamattomien laskujen takia

Ystävät: kellarin hiiret, faksinhuoltomies

Viholliset: yläkerran naapuri, Barbara Cartland

Suosikkikirja: se, jonka olen viimeksi kirjoittanut

Lempiruokasi: jälkiruoat, makeiset

Lempijuomasi: hunajamaito ekstrahunajalla

Harrastukset: urkumusiikki, ooppera, valituskirjeiden tehtailu, ristipistotyöt

Tavoitteesi tälle vuodelle: saada sähkölaskut maksettua

Periaatteeni: Elottomuus on lyhyt, mutta onnettomuudet pidentävät sitä.

...

Seuraava haamukirjoitus: Haamukirjailijan Squid Game

Edellinen haamukirjoitus: Haamukirjailija kuntosalilla


Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat haamukirjoitukset

Ghostwriter of Tsushima

Haamukirjailija / -
Kuva
Olen rantautunut Tsushiman saaristoon kammottavan laivamatkan jälkeen. Tarkoituksenani on siis mennä Tokioon ja ryhtyä siellä tietokonepelien käsikirjoittajaksi, jotta voin tienata rahaa, jotta saan kotikartanoni sähkölaskut maksettua ja jotta voin palata takaisin Suomeen jatkamaan kirjallista uraani. Matkustaminen ympäri maailmaa, laukussa ei muuta kuin tyhjää vaan alkaa pikkaisen tympiä, sillä eihän tämmöinen uuden näkeminen ja uuden kokeminen yhtään edesauta kirjojeni kirjoittamista! Kumma paikka tämä Japani muutenkin. Tuolla satamassa joku sekopää lykkäsi samuraimiekan kouraani ja sanoi, että puolustaudu tällä hyökkääviä mongoliarmeijoita vastaan. Tainut jäädä tyypiltä tämänaamuiset pillerit ottamatta. Ihan kuin Tsushiman saarella käyskentelisi siellä täällä tylsistyneitä ja hyökkäämishaluisia mongolilaumoja. Jaa jaa, mitäköhän sitä sitten tekisi, jos nämä mongolit tulisivat vastaan? Toimiako samuraiden kunniakoodistoa noudattaen ja urhoollisesti taistellen, vai hyökätäkö häpeälli...
Lue tämä haamukirjoitus

Gangnam Style

Haamukirjailija / -
Kuva
Länttäsin tähän kuvan itsestäni juomassa matchaa jossakin päin Gangnamin kaupunginosaa. Piti itsekin päästä matchaa maistamaan, kun kaikki muutkin sitä koko ajan hörppivät. En kyllä perinteisesti ole ollut mikään kummoinen teenjuoja. Ainoa järkevä tapa juoda teetä on liuottaa veteen runsaasti hunajaa ja kaataa maitoa päälle ja jättää teepussi kokonaan pois. Matcha on maultaan hyvin maanläheinen, voisi olettaa, että tältä maistuu suussa kun makaa mullan alla. Tippiä ei ravintoloissa tarvitse antaa, mikä on hyvä, sillä minulla ei ole varaa siihen muutenkaan. Tippaamista pidetään suorastaan röyhkeänä, hyvä etten saanut tarjottimesta päähän, kun tiedustelin sujuvalla rallienglannilla asiaa tarjoilijalta. Matchaa Gangnamin tyyliin. Olen kuluneen viikon aikana ottanut Soulin metron aika hyvin hallintaani. Huristelen mielelläni asemalta asemalle. Vaikka metro on jatkuvasti tupaten täynnä, täällä ei kukaan puhu yhtään mitään kenenkään kanssa julkisissa kulkuvälineissä, vaan kaikki näpertävät m...
Lue tämä haamukirjoitus

Feeling cute, might delete later

Haamukirjailija / -
Kuva
 Muistoja Soulista. Tässä sitä ollaan ennen metroasemalla oleskelua... ... tässä metroasemalla oleskelun jälkeen. Yhteiskuva minusta ja juipista pitämässä pelitaukoa . Juippi näyttää tietenkin hyvältä. Oma pääni näyttää tietenkin valtavalta - niin käy aina kun joudun kuvassa jonkun hyvännäköisen viereen. Hmph! ... Seuraava haamukirjoitus: APT. Edellinen haamukirjoitus: Haamukirjailijan Squid Game
Lue tämä haamukirjoitus

Manga = mania?

Haamukirjailija / -
Kuva
Olen matkalla Tokioon tietokonepelien käsikirjoittajaksi, mutta olen tällä hetkellä väärässä päässä Japania. Minulla, taiteilijan koulutuksen saaneella työttömällä kulttuurivaikuttajalla, ei ole varaa matkustamiseen, majoitukseen tai maaruni murinan vaientamiseen. Taskuni kumisevat tottumuksesta tyhjyyttään. Olen vaarassa joutua turvautumaan ventovieraiden vieraanvaraisuuteen, ja sillä kyseisellä viettelyksen vaunulla eteneminen ei tunnu järin stellaariselta. Pakko yrittää keksiä uusia keinoja tienata taskurahaa. Eilen tapaamani omituinen tyyppi päästi minut onneksi säälistä kotiinsa täksi yöksi. Siinä missä hän nukkuu päätään selväksi eteisen lattialla, minä kipusin ullakolle. Täällä on suhteellisen kotoisaa. Täällä on myös iso läjä jonkinlaisia sarjakuvalehtiä. Tyyppi vaikuttaisi keräilevän näitä. En ole sarjakuvia liiemmin lukenut, mutta kunnon kirjailija tietää, että aina kannattaa lukea kaikkea mahdollista. Ehkä oppii samalla jotain uutta. Otan tästä hyllystä summamutikassa yhden ...
Lue tämä haamukirjoitus

Haamukirjailijan joulu

Haamukirjailija / -
Kuva
Lunta tulvillaan on raikas talvisää sähkölaskut vaan taas maksamatta jää! Mä kohta valjastan itsein pöydän äärehen Ja sitten joutuin tienaamaan mä käyn, en riemuiten Aika rientää, ja taas on joulukuu, mikä tarkoittaa jälleen uutta kasaa erääntyviä laskuja. Rahat ovat tiukilla, eli tässä kuussa pitää sitten elottomuudekseen tehtailla joulukortteja niiden ihmisten ja yritysten puolesta, jotka eivät vaivaudu itse kirjoittamaan joulukorttejaan, pah, humpuukia koko joulu! Mieluiten vain vetäytyisin omaan rauhaani kirjoittamaan magnum opustani Taru haamukirjoitusten herrasta: haamukirjailijan paluu , mukana kartta ja runsaasti omia piirroksiani, itse laatimani haamujen kieli kielioppineen ja haamujen sukuhistoria... ja tietenkin liitteenä eepokseni Silmärillion , spektaakkelimainen kertomus siitä, kuinka metsästin uusia lukulaseja eri optikkoliikkeistä. Olen joutunut muuttamaan kerrostaloon vuokralle, sillä sähköyhtiö katkaisi sähköt kartanostani maksamattomien laskujen takia. En tarvitse lä...
Lue tämä haamukirjoitus

Jeju jejune

Haamukirjailija / -
Kuva
Terve vaan sinullekin, joka löysit minut täältä Jejun saarelta. Kai tämä on sama korealaisille kuin Hailuoto oululaisille, paikka jonne paeta todellisuutta tuhansien tuttujen kanssa. Lämpötila ei päätä huimaa, peräti kahdeksan plusastetta, siinäkin mielessä on kuin olisin heinäkuisella hiekkarannalla Pohjanlahden perukoilla aurinkoa ahnehtimassa. Ai miksi olen täällä? No siksi, että minut heitettiin pihalle kesken kalmaripelien. En suostunut tulemaan eliminoiduksi, muka, kuulemma huijasin, muka. No onko se minun syytäni, etten pudonnut lasisillalta alas muiden mukana, kun osaan luonnostani leijua, onko? Sanoin, että pelisuunnitelmassa oli haamun mentävä porsaanreikä, ja että rahat tiskiin, olin luodinkestävänä selvästikin rahapelipelleilyn kiistaton voittaja - minua kun ei saada millään hengettömäksi!  Noh, soittivat siinä sitten aikansa suutaan, viikkasivat minut siististi nippuun ja viskasivat auton takakonttiin, ja joitakin tunteja myöhemmin löysin itseni täältä Jejun s...
Lue tämä haamukirjoitus

Rakkautta ja linnareissuja

Haamukirjailija / -
Kuva
En juhli ystävänpäivää tänä vuonna. Ei vastaanottoa, olen matkoilla. Oikeastaan olen soulilaisessa putkassa, johon minut heitettiin puistossa tapahtuneen leipävälikohtauksen jälkeen , mutta onpahan kerrankin katto pään päällä yön ajan. Ystävänpäivän viettäminen putkassa saa minut muistelemaan omaa rakkauselottomuuttani, joka on niin sisällyksetöntä, että jos kirjoittaisin siitä muistelmat, siitä tulisi… hyvä jos yhden sivun mittainen. Kerran luulin löytäneeni sen oikean. Olin kävelyllä pariisilaisella syrjäkujalla oopperaillan jälkeen, nauttimassa keväästä ja ranskalaisten mieltäylentävästä uppiniskaisuudesta, kun huomasin jonkun vilkuttavan itselleni kerrostalon parvekkeelta. Heleä kaapu, pitsikoristeinen, hennon sinisiä kukkia kirjailtuna helmaan. No, en tietenkään ollut huomaavinani, vaan maleskelin muina haamuina ohitse. Minuutin kuluttua liihottelin taas samaa kujaa toiseen suuntaan, edelleenkään en suonut katsettakaan parvekkeelle, mutta syrjäsilmällä huomasin, että sieltä jällee...
Lue tämä haamukirjoitus

Haamukirjailija

Haamukirjailija / -
Kuva
On tullut elettyä sellainen elämä, josta on syntynyt kirjailija. Oli aika, jolloin lymyilin Pariisin Oopperan kellarissa lauluja laulaen ja ohikulkijoita säikytellen. Oli aika, jolloin komensin Lentävää Hollantilaista meren myrskyissä kiitäen. Oli aika, jolloin haastoin Hamletia päättämään, että ollako vai eikö olla, se ei henkilökohtaisesti ollut kummoinen pulma minulle, joka olen joskus ollut mutten enää ole. Tarinoita riittää, sillä kaikenlaista on tullut tehtyä. Ei auta kuin kirjoittaa kokemani kirjaksi! Elämäkertani, vaatimattomasti otsikoituna Vuosituhanteni , on mestariteos, joka vain odottaa kirjoittamistaan. Sulkakynä on teroitettu ja mustepullo aukaistu, ei muuta kuin työhön. Mietitäänpäs hetki. Mikä olisi loistelias alku suurromaanilleni? ”Oli synkkä ja myrskyinen yö.” Vai oliko yö sittenkin tumma ja tuulinen? Faksi piippaa! Katsotaanpas, minkälainen toimeksianto olisi tällä kertaa tarjolla. Romaanin kirjoittamisen ohella minun on tehtävä muita töitä saadakseni...
Lue tämä haamukirjoitus

Leipää ja arpalippuja

Haamukirjailija / -
Kuva
Sain hyvän idean yövyttyäni täällä hyisessä puistossa keskellä Soulia. Nyt kun kirjoittaminen ei luista, eikä haamukirjoittaminen luista, ja laskut jäävät maksamatta, ja olen rahattomana jumissa toisella puolella maapalloa... niin mitä jos ryhtyisinkin sisällöntuottajaksi internetiin ja alkaisin kirjoittaa jatkosarjaa omista matkoistani maailmalla? Siitä tulisi varmasti käsittämätön jymymenestys. Mainosrahat virtaisivat valtoimenaan luokseni kuin keväiset purot kuraiseen ojaan. Elottomuuteni on tunnetusti niin mielenkiintoista, täynnä seikkailuja ja syvällisiä keskusteluja mielenkiintoisten persoonallisuuksien kanssa... Pukumies: Anteeksi. Haamukirjailija: Häh? Pukumies: Tervehdys. Näytätte elävän vaikeaa elämää vailla tulevaisuutta. Haamukirjailija: Näytänkö? Pukumies: Minulla on teille pieni lahja. Haamukirjailija: Minulleko? Pukumies: Leipä tai arpalippu. Saatte valita vain yhden. Haamukirjailija: Kuulepas nyt, juippi, etkö tunnista minua? Mäiskit minua naamaan metrossa tässä yksi p...
Lue tämä haamukirjoitus

Haamukirjailijan Squid Game

Haamukirjailija / -
Kuva
Täällä sitä sitten ollaan, Soulissa, Etelä-Koreassa. Jouduin pakenemaan sähkölaitoksen velkojia ulkomaille asti. Otin siis pikavipin, ostin satunnaisen lentolipun ja päädyin tänne. Nyt istun paikallisella metroasemalla kirjoittamassa kirjaani, sillä minulla ei ole varaa mennä hotelliin yötä. Ei tässä mitään, täällä on oikeastaan ihan hyvä työskennellä, vaikkei tämä tietenkään vedä vertoja kotikartanolleni. Tarvitsen kuitenkin työrauhaa, ja täällä kukaan ei välitä minusta pätkääkään. Eli keskittymiskykyni on taattu… Pukumies: Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa? Haamukirjailija: Häh? Pukumies: Haluaisin tarjota teille upean mahdollisuuden. Haamukirjailija: Kuulepas nyt, juippi. Etkö huomaa, että istun tässä ihan vain itsekseni jupisemassa? En ole kiinnostunut mistään mitä yrität minulle tuputtaa. Näetkö tämän mustekynän? Älä luulekaan, etten epäröi roiskuttaa mustetta vastaprässätylle paidallesi, jollet heti lakkaa häiritsemästä minua. Pois siitä, hus! Pukumies: Haluaisitteko pe...
Lue tämä haamukirjoitus