Geishan haamumuistelmat

Hyviä uutisia! Sain vaihteeksi oman alan töitä. Ollessani sairaalassa potilaana tutustuin erääseen hoitajaan, joka ystävällisesti järjesti minulle tapaamisen mahdollisen uuden asiakkaan kanssa. Kuulemma tutun tutun tuttu, jolla on mielenkiintoinen ammatti. Kyseinen neiti haluaa kirjoittaa muistelmansa ammattikirjoittajan kanssa, ja luonnollisesti olen käytettävissä.

Olemme sopineet tapaamisen paikalliseen puistoon, ja täällähän onkin oikein mukavaa, lämmintä ja paljon kukkasiakin. Taustalla auringonpaisteessa hehkuva vuori on kuin liekeissä. Kirsikkapuut ovat jo ohittaneet parhaan loistonsa, mutta silti ihmiset ottavat niistä innoissaan kuvia. Kumman kiihkomielistä kuvaamista. Kirjoitan itselleni muistiinpanon; ota selvää, miksi kaikki sekoavat roihuvuoren kirsikkapuista…

Geisha: Konnichiwa!

Haamukirjailija: Häh?

Geisha: Hyvää päivää! Meillä oli sovittu tapaaminen?

Haamukirjailija: No niin tietenkin, istumaan, istumaan, hätkähdin vain kuvioitua kimonoanne ja valkaistua naamaanne. Onko tuo normaali asunne?

Geisha: Olen geisha. Ammattimainen taiteilija ja viihdyttäjä.

Haamukirjailija: Selvä. Vai että sellainen tapaus tällä kertaa. Hyvä. Tässä on teille muuten pieni lahja. Kuulemma täällä Japanissa pitää olla lahjoja antamassa joka tilanteessa, niin kaivelin taskujani ja löysin tämän. Olkaa hyvä.

Geisha: En voisi millään…

Haamukirjailija: Ottakaa nyt vaan.

Geisha: En mitenkään voisi!

Haamukirjailija: No ei sitten, pidän itselläni.

Geisha: Ei kun anna tänne vain! Kiitos paljon. Huomaan, että olet käärinyt tämän oikein huolellisesti sanomalehteen. Mitähän paketista oikein löytyy? … Hmm?

Haamukirjailija: Se on avaimenperä. Tiedän, että muumi olisi ollut mieluisa, mutta itse en niin hirveästi muumeista perusta, niin annan tämän, jonka sain ilmaiseksi jostakin rekrytointitapahtumasta. Siinä lukee “Työttömät humanistit ry”, ja lisäksi siinä on sosiaalitoimiston puhelinnumero. Toivottavasti kelpaa!

Geisha: Kiitos paljon tästä… huomaavaisesta lahjasta.

Haamukirjailija: Ei kestä! Sitten asiaan. Haluatte, että kirjoitan muistelmanne? Minua parempaa haamukirjoittajaa ei löydy tältä pallonpuoliskolta. Olen laajasti lukenut, sivistynyt ja empaattinen, asiantuntija asiassa kuin asiassa.

Geisha: Hienoa, voin sitten uskoa tarinani käsiisi.  

Haamukirjailija: Oma tietämykseni geishoista rajoittuu lähinnä suklaapatukoihin, mutta sen verran tiedän, että kyseessä on vanha ja arvostettu ammatti. Ehkä voisimme kuitenkin aloittaa kirjan selventävällä kappaleella “mikä on geisha”, ja sen jälkeen siirtyä suoraan omiin tarinoihinne…

Geisha: Niin, kirjan sisältö riippuu siis tietenkin sinun mielikuvituksestasi.

Haamukirjailija: … hmm?

Geisha: Sinä keksit tarinan, kirjoitat sen puolestani, ja minä laitan nimeni kanteen. Sitähän haamukirjoittaminen on!

Haamukirjailija: Kuulepas nyt, oli puhetta muistelmien haamukirjoittamisesta. Minähän en ole sinun elämääsi elänyt enkä tiedä mitään kokemastasi. Jos alan omasta päästäni kirjaasi kirjoittamaan, mennään vahvasti fiktion puolelle. Vaikka naamani on valkoinen ja kaapuni kimonomainen, en elottomuuteni aikana ole toiminut geishana…

Geisha: No oli miten oli –

Haamukirjailija: … tosin jos olisin, olen varma, että olisin koko Kioton käytetyin geisha! Ihailijani olisivat seuranneet minua kaikkialle, olisin soittanut luuttuani ja vilautellut nilkkojani, ja ovet olisivat auenneet järjestettyyn avioliittoon, vaurauteen, laiskotteluun ja lihomiseen!

Geisha: Huomaatko? Sinun muistelmasi ovat ihan yhtä uskottavia kuin omanikin. En nimittäin edes ole oikeasti geisha.

Haamukirjailija: …

MukaGeisha: Minä vain esitän geishaa.

Haamukirjailija: … (Syvä huokaus.) No miksi esität geishaa?

MukaGeisha: Tämä on uusi identiteetti, jonka olen omaksunut vanhempiani ärsyttääkseni. Ajattelin, että siinä samalla voisin julkaista kirjan ja tienata vähän ylimääräistä.

Haamukirjailija: Mikset ärsytä vanhempiasi tavanomaisilla keinoilla, kuten valitsemalla väärän puolison itsellesi, ryhtymällä somevaikuttajaksi, opiskelemalla viestintätieteiden tohtoriksi?

MukaGeisha: Isäni on yksi Japanin vaikutusvaltaisimmista miehistä, ja hän haluaa, että seuraan työelämässä hänen jalanjäljissään. Mutta en tahdo! Haluan luoda omaa uraa, omilla ehdoillani, ja jos haluan olla geisha, niin olen geisha, ainakin kunnes keksin jotain hauskempaa…

Haamukirjailija: Nykynuoriso! Tekemässä pilaa asioista, joita eivät ymmärrä, ihan vain ärsyttääkseen vanhempiaan. Ei minkäänlaista kunnioitusta mihinkään suuntaan!

MukaGeisha: Niin eli aiotko kirjoittaa kirjan vai et?

Haamukirjailija: Miksen ryhtynyt sähköasentajaksi? Taattu työpaikka eläkeikään asti... Mitä isäsi muuten tekee työkseen, ihan vain mielenkiinnosta kyselen?

MukaGeisha: Isäni on yksi Koben yakuzan pomoista.

Haamukirjailija: Autotehtaalla töissä, vai? Hän varmaan arvoistaisi kirjoittamiani vitsejä Toyota Corollasta –

MukaGeisha: Ei Toyota, vaan yakuza.

Haamukirjailija: Kuule, minä en edes erota automerkkejä toisistaan. Kuvitteletko, että minulla on luovan alan työntekijänä varaa autoon?

MukaGeisha: Vastaa! Aiotko kirjoittaa kirjani vai et?

Haamukirjailija: Geishan ammatti on Japanissa arvostettu. Olisinko muka niin hölmö, että alkaisin pilailla sillä aiheella?

MukaGeisha: Kyllä vai ei?

Haamukirjailija: ... (Entistä syvempi huokaus.) En voi uskoa, että sanon tämän, mutta ei, en kirjoita. Kirjailijan etiikka, ja kaikkea sellaista.

MukaGeisha: Tuosta saat avaimenperäsi takaisin, senkin… senkin juntti! Kerron isälleni tästä!

Haamukirjailija: Hyvä, vapisen punteissani. Niinhän sitä sanotaan, että Toyotalla päätät päiväsi mukavasti!

MukaGeisha: Hyvästi! Ja kiitos kovasti tästä tapaamisesta. Toivottavasti viihdyt maassamme!

Haamukirjailija: Se siitä kirjoitustyöstä sitten. Hankalaa pitää yllä hyviä suhteita mahdollisiin asiakkaisiin, kun asiakkaat ovat täysin sietämättömiä ihmisiä. Kirjoittaminen on herkkää puuhaa, ja aina kaikki projektit eivät vain onnistu. Mitä me tästä opimme? Emme yhtään mitään!

Istun tässä vielä hetken, ja katselen kirsikkapuita. Joo-o, nättejä ovat. Saisivat vain kukkia hiukan kauemmin.

... (Huokaus.)

...

Seuraava haamukirjoitus: Karttaa karttaa

Edellinen haamukirjoitus: KonMarinaa