Tekstit

Manga = mania?

Haamukirjailija / -
Kuva
Olen matkalla Tokioon tietokonepelien käsikirjoittajaksi, mutta olen tällä hetkellä väärässä päässä Japania. Minulla, taiteilijan koulutuksen saaneella työttömällä kulttuurivaikuttajalla, ei ole varaa matkustamiseen, majoitukseen tai maaruni murinan vaientamiseen. Taskuni kumisevat tottumuksesta tyhjyyttään. Olen vaarassa joutua turvautumaan ventovieraiden vieraanvaraisuuteen, ja sillä kyseisellä viettelyksen vaunulla eteneminen ei tunnu järin stellaariselta. Pakko yrittää keksiä uusia keinoja tienata taskurahaa. Eilen tapaamani omituinen tyyppi päästi minut onneksi säälistä kotiinsa täksi yöksi. Siinä missä hän nukkuu päätään selväksi eteisen lattialla, minä kipusin ullakolle. Täällä on suhteellisen kotoisaa. Täällä on myös iso läjä jonkinlaisia sarjakuvalehtiä. Tyyppi vaikuttaisi keräilevän näitä. En ole sarjakuvia liiemmin lukenut, mutta kunnon kirjailija tietää, että aina kannattaa lukea kaikkea mahdollista. Ehkä oppii samalla jotain uutta. Otan tästä hyllystä summamutikassa yhden ...
2 kommenttia
Lue tämä haamukirjoitus

Sake on verta sakeampaa

Haamukirjailija / -
Kuva
Vihdoin kuivaa maata jalkojen alla! Tsushimasta tuli lentävä lähtö; loikkasin kalliolta mereen, kroolasin joitakin kymmeniä kilometrejä, jäin kiinni ohiajavan kalastusaluksen potkuriin, kiepuin kieppumistani, ja aluksen saavuttua satamaan ja pahimman huimauksen lakattua sain vihdoin kiskottua itseni potkurista irti ja päädyin tänne… jonnekin. Näyttää Japanilta, kuulostaa Japanilta, mutta onko tämä Japani? Olen kuin uitettu koira, läpimärkä ja leväinen. Voin vain kuvitella näyttäväni myyttiseltä kansantarujen merihirviöltä. Lits, läts, lits, läts, kuuluu joka askeleella. Yritän vääntää pahimmat vedet kaavustani ja mennä jonnekin lämmittelemään. Tuolla näyttäisi olevan jonkin sortin kyläpahanen, ja tuossa näyttäisi olevan jonkin sortin ravintola. On jo myöhä, mutta ovi on auki, joten menen sisään ja suoraan baaritiskille kysymään, että missä oikein olen. Haamukirjailija: Anteeksi, missä oikein olen? Baarimikko: Ai missä oikein olette? Haamukirjailija: Niin, missä oikein olen? ...
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Ghostwriter of Tsushima

Haamukirjailija / -
Kuva
Olen rantautunut Tsushiman saaristoon kammottavan laivamatkan jälkeen. Tarkoituksenani on siis mennä Tokioon ja ryhtyä siellä tietokonepelien käsikirjoittajaksi, jotta voin tienata rahaa, jotta saan kotikartanoni sähkölaskut maksettua ja jotta voin palata takaisin Suomeen jatkamaan kirjallista uraani. Matkustaminen ympäri maailmaa, laukussa ei muuta kuin tyhjää vaan alkaa pikkaisen tympiä, sillä eihän tämmöinen uuden näkeminen ja uuden kokeminen yhtään edesauta kirjojeni kirjoittamista! Kumma paikka tämä Japani muutenkin. Tuolla satamassa joku sekopää lykkäsi samuraimiekan kouraani ja sanoi, että puolustaudu tällä hyökkääviä mongoliarmeijoita vastaan. Tainut jäädä tyypiltä tämänaamuiset pillerit ottamatta. Ihan kuin Tsushiman saarella käyskentelisi siellä täällä tylsistyneitä ja hyökkäämishaluisia mongolilaumoja. Jaa jaa, mitäköhän sitä sitten tekisi, jos nämä mongolit tulisivat vastaan? Toimiako samuraiden kunniakoodistoa noudattaen ja urhoollisesti taistellen, vai hyökätäkö häpeälli...
2 kommenttia
Lue tämä haamukirjoitus

Matkalla Japaniin

Haamukirjailija / -
Kuva
Tältäkö Kristoffer Kolumbuksesta tuntui? Hänen seisoessaan uljaan laivansa kannella, suolaisen meren pärskyessä hänen kasvoilleen ja miehistön valittaessa hupenevia muonavarantoja, horisontissa avautui yllättäen kokonainen uusi manner – jonka olivat löytäneet jo lukuisat muut tutkimusmatkailijat ja luonnonkansat ennen Kolumbusta, manner, jonka alkuperäinen väestö olisi tuhoutuva eurooppalaisten tunkeutujien mukanaan tuomien tautien, alkoholismin, kansanmurhien ja orjuuttamisen myötä? Ah, matkailu avartaa kuolinsyytilastoja! Olen siis vihdoin matkalla Japaniin. Hortoilin Jejun satama-alueella pienessä laitamyötäisessä ja päädyin juttusille tämän kalastustroolarin kapteenin kanssa. Hän lupasi minulle kansipaikan Tsushiman saaristoon asti. Maksuksi sovittiin, että voisin tarvittaessa toimia laahusnuottana, jos heidän omaansa tulisi matkan varrella ongelmia. Noh, kuten kaikki kirjoittamista ammatikseen harjoittavat tietävät, jos japanilaisen kalastustroolarin kapteeni ehdottaa kirjai...
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Jeju jejune

Haamukirjailija / -
Kuva
Terve vaan sinullekin, joka löysit minut täältä Jejun saarelta. Kai tämä on sama korealaisille kuin Hailuoto oululaisille, paikka jonne paeta todellisuutta tuhansien tuttujen kanssa. Lämpötila ei päätä huimaa, peräti kahdeksan plusastetta, siinäkin mielessä on kuin olisin heinäkuisella hiekkarannalla Pohjanlahden perukoilla aurinkoa ahnehtimassa. Ai miksi olen täällä? No siksi, että minut heitettiin pihalle kesken kalmaripelien. En suostunut tulemaan eliminoiduksi, muka, kuulemma huijasin, muka. No onko se minun syytäni, etten pudonnut lasisillalta alas muiden mukana, kun osaan luonnostani leijua, onko? Sanoin, että pelisuunnitelmassa oli haamun mentävä porsaanreikä, ja että rahat tiskiin, olin luodinkestävänä selvästikin rahapelipelleilyn kiistaton voittaja - minua kun ei saada millään hengettömäksi!  Noh, soittivat siinä sitten aikansa suutaan, viikkasivat minut siististi nippuun ja viskasivat auton takakonttiin, ja joitakin tunteja myöhemmin löysin itseni täältä Jejun s...
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Kaikki pelissä

Haamukirjailija / -
Kuva
Ja tässä pelissä voittaja saa kaiken! Häviäjä ei saa edes tilaisuutta antaa palautetta nettisivuilla ja odottaa asiakaspalvelun yhteydenottoa seuraavien viiden työpäivän aikana. Mitä tästä opimme? Lue aina myös pienellä painettu präntti - äläkä konsanaan uhkapelaa! ... Seuraava haamukirjoitus: Jeju jejune Edellinen haamukirjoitus: Pakko olla helpompikin keino
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Pakko olla helpompikin keino

Haamukirjailija / -
Kuva
 ... ansaita rahaa.  ... Seuraava haamukirjoitus: Kaikki pelissä Edellinen haamukirjoitus: Otin laskelmoidun riskin
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Otin laskelmoidun riskin

Haamukirjailija / -
Kuva
Haluan toivottaa kaikki pelaajat tervetulleiksi. Pelaajat osallistuvat kuuteen eri peliin kuuden päivän aikana. Kaikkien kuuden pelin voittajat saavat ison rahapalkinnon. Saapuessanne tänne paikan sijainti pidettiin teiltä salassa… Jaahas, täällä sitä nyt sitten ollaan, rahapelejä pelaamassa. Ämyristä pauhaa tervetulopälinät. Edelleen kaikki on koreaa, mikä on minulle täyttä hepreaa. Pinkkipukuiset avustajat pastasiivilät naamallaan seisoivat salin joka laidalla toljottamassa. Yrittivät pakottaa minua pukeutumaan vihreään verkkapukuun, mutta sanoin, että ei kiitos, en ole pukeutunut verkka-asuun sitten vuoden 1982 Finlandia-hiihtojen, joihin osallistuin kotisohvalta, ja että päälläni oleva kaapu on riittävä asu meikäläiselle. Olen pelaaja numero 313 näemmä. Täällä on paljon pelaajia, laskelmieni mukaan yli 400, ja kaikki pällistelevät minua enemmän ja vähemmän epäluuloisesti. Eivätkö ole ennen nähneet suurta taiteilijaa? Kummaa porukkaa. Luulisi, että kirjallisuus olisi arvostetumpaa ...
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus

Blogi- ja taloudellisia haasteita

Haamukirjailija / -
Kuva
Päästyäni viimein putkasta löysin itseni pakettiauton peräkontista matkalla kohti salaperäistä saarta ja mystisiä rahapelejä. Aika kylmää kyytiä, etten sanoisi, olisi voinut edes pusakan antaa pehmukkeeksi, mutta ei. Kuulemma vaaleanpunaiseen remonttihaalariin pukeutunut ja naamansa mustalla pastasiivilällä peittänyt kuski joutui odottelemaan minua poliisiaseman parkkipaikalla niin pitkään, että sakot siitä hänelle napsahti, ja sakkojen myötä paha mieli. On kuulemma alipalkattuna jokapaikanhöylänä niissä riivatun rahapeleissä, ja parkkisakot, lomarahat ja työterveyshuolto on kustannettava omasta pussista, mikäli mielii jatkaa pastasiivilän takana piilottelua.  Sanoin siihen, että kuules nyt, sinun taloudelliset haasteesi eivät ole minun ongelmani. Minkäs minä sille voin, että putkasta vapautumisessa kesti niin pitkään? Onko se minun ongelmani, että paperiton, yhteistyöstä kieltäytyvä, lakanan alla piilotteleva ja vierasta kieltä solkkaava vanki aiheuttaa poliisille rutosti paperiho...
2 kommenttia
Lue tämä haamukirjoitus

Rakkautta ja linnareissuja

Haamukirjailija / -
Kuva
En juhli ystävänpäivää tänä vuonna. Ei vastaanottoa, olen matkoilla. Oikeastaan olen soulilaisessa putkassa, johon minut heitettiin puistossa tapahtuneen leipävälikohtauksen jälkeen , mutta onpahan kerrankin katto pään päällä yön ajan. Ystävänpäivän viettäminen putkassa saa minut muistelemaan omaa rakkauselottomuuttani, joka on niin sisällyksetöntä, että jos kirjoittaisin siitä muistelmat, siitä tulisi… hyvä jos yhden sivun mittainen. Kerran luulin löytäneeni sen oikean. Olin kävelyllä pariisilaisella syrjäkujalla oopperaillan jälkeen, nauttimassa keväästä ja ranskalaisten mieltäylentävästä uppiniskaisuudesta, kun huomasin jonkun vilkuttavan itselleni kerrostalon parvekkeelta. Heleä kaapu, pitsikoristeinen, hennon sinisiä kukkia kirjailtuna helmaan. No, en tietenkään ollut huomaavinani, vaan maleskelin muina haamuina ohitse. Minuutin kuluttua liihottelin taas samaa kujaa toiseen suuntaan, edelleenkään en suonut katsettakaan parvekkeelle, mutta syrjäsilmällä huomasin, että sieltä jällee...
Lähetä kommentti
Lue tämä haamukirjoitus